Monet matkailijat haluavat päästä tutustumaan merikilpikonniin lähietäisyydeltä. Ikävä kyllä se luo myös epäeettisille toimijoille mahdollisuuden hyväksikäyttää näitä ikonisia eläimiä. Lue vinkit ja tutustu merikilpikonniin siten, ettet vahingoita niitä tai niiden elinolosuhteita.
Sisältö tuotettu yhteistyössä: World Animal Protection
Julkaistu: 11.8.2023
Merikilpikonnia on ollut olemassa jo 150 miljoonaa vuotta, ja niillä on tärkeä rooli rannikkojen ja merien ekosysteemien ylläpitämisessä. Monissa lomakohteissa matkailijoille tarjotaan mahdollisuutta tutustua merikilpikonniin lähemmin.
Paras tapa tutustua villieläimiin on aina luonnossa ja niiden omilla ehdoilla – tämä koskee tietysti myös merikilpikonnia. Hyvällä onnella saatat nähdä merikilpikonnia esimerkiksi valasretken yhteydessä Whale Heritage Site -alueella.
Valitettavasti monet epäeettiset toimijat käyttävät eläimiä hyväkseen ansaitakseen rahaa turisteilta. Sen vuoksi on tärkeää ottaa selvää asioista – ettet tietämättäsi edesauta eläinten sairastumista, loukkaantumista tai kuolemaa.
Reservaateilla voi olla tärkeä rooli sairaiden ja loukkaantuneiden merikilpikonnien kuntouttamisessa. Mutta merikilpikonnat eivät viihdy vankeudessa pitkiä aikoja. Ne elävät luonnossa yksin, ja niiden täytyy saada uida pitkiä matkoja päivittäin.
Vastuullisesti toimivissa reservaateissa sairaita ja loukkaantuneita eläimiä pidetään suurissa, puhtaissa altaissa. Tavoitteena on päästää merikilpikonnat takaisin avomereen heti kun ne ovat toipuneet.
Vastuullinen reservaatti:
Kuva: World Animal Protection
Vastuulliset lisääntymisohjelmat voivat auttaa luonnonvaraisten merikilpikonnien määrän kasvussa. Siitä voi olla apua populaatioiden suojelemisessa, sillä kaikki seitsemän maailman merikilpikonnalajia ovat uhanalaisia.
Merikilpikonnanpoikasten istuttamisesta voi kuitenkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos sitä ei tehdä asiantuntevalla ja turvallisella tavalla. Riskinä voi olla esimerkiksi tautien kulkeutuminen luonnonvaraisiin populaatioihin tai perimän muuntuminen, jos eri lajit sekoittuvat keskenään.
Vastuulliset lisääntymisohjelmat pyrkivät ensisijaisesti suojelemaan olemassaolevia merikilpikonnapopulaatioita. Siihen sisältyy luonnonvaraisten merikilpikonnien pesien suojeleminen, jotta munilla ja niistä kuoriutuvilla poikasilla on parhaat mahdollisuudet selvitä elossa.
Vastuullinen lisääntymisohjelma
Kuva: World Animal Protection
Sukellus merikilpikonnien kanssa avomerellä voi olla unohtumaton kokemus. Jos se tehdään eettisesti vastuullisella tavalla, se voi tukea myös merikilpikonnien suojelua, sillä se tuottaa tuloja paikalliselle yhteisölle.
Toisaalta jos sukeltajat jatkuvasti häiritsevät eläimiä, se voi johtaa stressiin. Stressi voi tehdä merikilpikonnat sairaaksi, vähentää pariutumista ja pahimmassa tapauksessa olla syynä joidenkin eläinten kuolemaan.
Vastuullinen sukellusretken järjestäjä asettaa aina merikilpikonnien hyvinvoinnin etusijalle ja auttaa suojelemaan luonnonvaraisia populaatioita. Sukellusohjaajan tulee säilyttää kunnioittava etäisyys, jotta sukeltajat voivat tarkkailla luonnollisesti käyttäytyviä eläimiä ilman, että eläimet häiriintyvät.
Vastuullisella sukellusretkellä
Intensiivinen kasvattaminen ja liian täydet altaat luovat kasvualustan tartuntataudeille.
Nämä taudit voivat olla eläimissä piilevinä, kunnes poikaset siirretään mereen. Meressä ne voivat levittää tauteja luonnonvaraisiin populaatioihin.
Kuva: World Animal Protection
Merikilpikonnat ovat villieläimiä. Niille on stressaavaa, jos eri ihmiset käsittelevät niitä toistuvasti. Se heikentää niiden immuunijärjestelmää ja altistaa taudeille. Ne voivat myös loukkaantua vakavasti tai kuolla, jos ihminen pudottaa pitelemänsä yksilön.
Käsittelyyn liittyy myös riski, että merikilpikonnista siirtyy fyysisen kontaktin kautta tauteja ihmisiin.
Kuva: World Animal Protection
Merikilpikonnat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Luonnonvaraisten merikilpikonnien pyydystäminen on kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyä.
On olemassa myös merikilpikonnakasvattamoja, jotka myyvät eläinten lihaa. Se ylläpitää merikilpikonnasta valmistetun ruoan kysyntää ja voi sitä kautta lisätä myös luonnonvaraisten merikilpikonnien salapyyntiä.
Merikilpikonnien lihan syömiseen liittyy myös terveysriskejä, esimerkiksi bakteeri-infektioiden kuten salmonellan riski. Kasvattamoissa on esiintynyt myös muita terveysriskejä, kuten ruokamyrkytyksiä, jolla voi olla erittäin vakaviakin seurauksia.
Kuva: Amy Jones
