Matkailijoita houkutellaan leijonatarhoihin ja -puistoihin lupauksilla päästää tutustumaan eläimiin lähietäisyydeltä. Samalla luvataan tukea lajin selviytymistä. Mutta kyse on valitettavan usein bisneksestä, joka tuottaa rahaa hyödyntämällä "eläinten kuningasta".
Sisältö tuotettu yhteistyössä: World Animal Protection
Julkaistu: 11.8.2023
Arviolta 8 000–12 000 leijonaa elää vankeudessa ja huonoissa olosuhteissa Etelä-Afrikan leijonafarmeilla ja -puistoissa. Monet näistä paikoista markkinoivat itseään "reservaatteina" tai "suojelualueina", joissa vierailijat tai vapaaehtoiset voivat auttaa eläimiä ja tukea lajin suojelua.
Todellisuudessa näissä paikoissa leijonan pennut vieroitetaan emostaan liian aikaisin. Ne eivät opi tarvittavia taitoja selviytyäkseen luonnossa, ja monet ovat sisäsiittoisia. Siksi niitä ei voida vapauttaa luontoon. Sen sijaan ne kasvavat ja kuolevat osana tuottoisaa liiketoimintamallia. Tutustu vinkkeihin ja lue, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluat lomallasi tutustua leijonien elämään vastuullisella tavalla.
Leijonafarmeilla naarasleijonia käytetään lisääntymiskoneina. Niiden pennut vieroitetaan emosta vain päiviä syntymän jälkeen, jotta turistit tai vapaaehtoiset voivat silittää ja paijata niitä, ruokkia tuttipulloilla ja ottaa selfieitä.
Liian pian tapahtuva vieroitus on erittäin stressaavaa sekä emoille että pennuille. Pennuille on myös stressaavaa olla monien erilaisten ihmisten käsiteltävänä. Ilman imetystä pentujen immuunijärjestelmä kärsii ja ne ovat alttiimpia sairauksille. Monilla esiintyy infektioita aivoissa ja selkäytimessä, mikä voi johtaa jalkojen halvaantumiseen tai pahimmassa tapauksessa kuolemaan. Joillakin pennuilla on myös siisäsiitoksen aiheuttamia epämuodostumia.
Kuva: World Animal Protection
Leijonafarmien nuoria leijonia käytetään usein nk. leijonakävelyihin. Asiakkaita houkutellaan idyllisillä kuvilla, joissa ihmiset ja leijonat kävelevät harmonisesti luonnonkauniissa maisemassa.
Tämä tapahtuma ei ole millään tavalla luonnollinen, koska näillä leijonilla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta elää tavallisen leijonan elämää. Ne ovat silti edelleen villieläimiä eivätkä kesyjä kotieläimiä eikä tilanne myöskään ole vaaraton matkailijalle.
Kun leijonat eivät viihdytä asiakkaita, niitä pidetään häkeissä tai aitauksissa. Usein ne kärsivät aliravitsemuksesta, ja pienessä tilassa pidetään liian monia yksilöitä, mikä voi johtaa aggressioon ja tappeluihin. Turhautumisen ja virikkeiden puutteen vuoksi monet leijonista osoittavat pakkokäyttäytymistä, kuten levotonta kävelemistä edestakaisin tai omien käpälien tai hännän puremista.
Kuva: World Animal Protection
Täysikasvuisena tarhattuja leijonia käytetään usein metsästykseen. Ne vapautetaan aidatulle alueelle ja niitä voi metsästää maksusta. Leijonilla ei ole mahdollisuutta päästä pakoon ja haavoittunut leijona voi kuolla tuskallisesti.
Metsästäjä saa leijonan nahan ja pään, ja sen jälkeen luut myydään Aasiaan, missä niitä käytetään perinteisiin lääkintämuotoihin.
Viimeisten 10 vuoden aikana Etelä-Afrikasta on laillisesti viety ulkomaille yli 17 000 leijonaa (elävänä tai kuolleena). Vuonna 2018 tehty tutkimus osoittaa, että kaksinkertainen tai jopa kolminkertainen määrä on lisäksi salakuljetettu maasta.
Kuva: World Animal Protection
Paras tapa tutustua leijoniin, kuten kaikkiin muihinkin villieläimiin, on niiden luonnollisessa elinympäristössä, missä ne voivat käyttäytyä lajinmukaisesti ja seurata luonnollisia vaistojaan.
Leijona on uhanalainen laji. Jos haluat kokea niitä luonnossa, kannattaa tehdä safariretki kansallispuistoon tai riistasuojelualueelle esimerkiksi Tansaniassa, Keniassa, Sambiassa tai Etelä-Afrikassa.
Vastuullisella safarilla päästään tarpeeksi lähelle leijonia, jotta voit ihailla näitä suuria, majesteettisia kissaeläimiä ja ehkä kuvata niitä, mutta ei niin lähelle, että eläimet stressaantuisivat tai häiriintyisivät. Ihmiselle ei koskaan tarjota minkäänlaista suoraa kontaktia leijonien kanssa.
Muista, että olet vieraana leijonan kodissa. Kohtele eläimiä ja niiden ympäristöä kunnioittavasti. Noudata puiston sääntöjä ja ohjeita, äläkä koskaan jätä roskia luontoon, sillä ne voivat vahingoittaa eläimiä ja niiden elinympäristöä.
Kuva: World Animal Protection
