Tarinan mukaan Kap Verde syntyi seitsemäntenä päivänä Jumalan ollessa tyytyväinen luomistyönsä tulokseen. Hänen ristiessään kätensä sormien välistä putosi kivenmurusia Atlantin valtamereen, ja näistä murusista muodostui viitisentoista saarta, jotka ovat Kap Verde. Istuessani taksissa matkalla Salin saaren lentokentältä hotelliin päätän kuitenkin uskoa tieteellisempään selitykseen, jonka mukaan saaret ovat syntyneet tulivuorenpurkauksen seurauksena. Nimittäin maisema, joka aukeaa Salin ainoan autotien molemmin puolin, näyttää todella karulta ja autiolta. Kuvittele mielessäsi maisema, joka on sekoitus kuumaisemaa, Villiä länttä ja Australian mahtavaa Ayers Rockin aluetta (ilman valtavaa kalliomuodostumaa), niin saat jonkinlaisen käsityksen täällä vallitsevasta autiosta tunnelmasta. ”Näyttääkö koko saari tältä?”, kysyn huolestuneena taksinkuljettajalta. ”No stress”, hän vastaa nauraen. ”Odota vaan, kun näet Santa Marian rannat”.
Rannat ja ilmasto ovat Kap Verden valtteja
Kirjaudun hotelliin, joka sijaitsee aivan rannan tuntumassa, kuten kaikki muutkin tämän saaren hotellit. Otan kengät jalasta ja astun varovaisesti ensimmäiset askeleet pehmeässä hiekassa talvenkalpeilla jaloillani. Nostan katseeni ja kiinnitän huomioni heti kahteen asiaan. 1) Ranta on ihanan kullankeltainen. 2) Ranta jatkuu silmänkantamattomiin. Pian huomaan myös, että täällä voin unohtaa kaikki aiemmat kokemukseni rannoista. Yleensä turistien suosimilla rannoilla on niin täyttä, että on vaikea löytää paikkaa omalle aurinkotuolille tai pyyhkeelle. Santa Marian rannalla ongelma on oikeastaan päinvastainen. Täällä saa etsiä kauan, ennen kuin löytää toisen rannalla olijan.
Mitä kauemmin olen viettänyt aikaa tällä saarella, sitä selvemmäksi käy se tosiasia, että rannat ja ilmasto ovat Salin saaren valtteja. Aurinkopäiviä on vuodessa 350, joten tämä on todella aurinkovarma kohde. Jos joskus ylipäänsä sataa, kuuro on todennäköisesti ehtinyt mennä ohi, ennen kuin edes ehdit sanoa ”sateenvarjo”. Eteläpuolen rannat ovat aavistuksen lapsiystävällisempiä. Itä- ja länsipuolella tuulee enemmän, minkä ansiosta ne ovat todellisia leijalautailijoiden paratiiseja. Varjoja näkyy liitelemässä kaikkialla, ja ne muistuttavat melkein kuin kesäisiä hyttysparvia taivaalla. Luonnollisesti leijalautailun maailmanmestari tulee Salin saarelta ja järjestää leijalautakursseja. Kursseja täällä on tosin tarjolla paljon muutenkin, minkä huomaat kävellessäsi rantaa pitkin – surffaus- ja sukelluskouluja on enemmän kuin turisteja.
Santa Maria - purje- ja leijalautailijoiden paratiisi
Koska nämä lajit tuntuvat hieman liian vauhdikkailta, vietän mieluummin aikaa rantabaari Angulossa, jonne surffaajat kokoontuvat iltapäivästä alkaen. Täällä, kuten kaikissa muissakin saaren ravintoloissa ja baareissa, on mukavan rento tunnelma. Pohjoismaalaisena tuntuu yllättävältä, että ihmiset juttelevat keskenään – vieraiden pöytäseurueiden kanssa! Tämä koskee niin turisteja kuin paikallisia, jotka kaikki tuntuvat olevan kiinnostuneita toisista paikalla olijoista. Sama tunnelma vallitsee myös iltaisin keskustan baareissa ja ravintoloissa. Iloisia ja tyylikkäitä ihmisiä, jotka tykkäävät seurustella – kerrassaan mainiota illanviettoa!
Santa Maria
Santa Marian keskustassa on kaksi samansuuntaista katua, jotka kulkevat matalien kivitalojen välissä. Useiden talojen julkisivut on maalattu mielikuvituksellisen värikkäästi. Santa Mariassa on kokoonsa nähden yllättävän monipuolinen valikoima baareja ja ravintoloita. Ulkona syöminen on täällä myös edullista ja ruoka maukasta. Kala- ja äyriäisruuat ovat yleensä varmoja valintoja. Kalastajat tulevat aamupäivisin satamaan myymään päivän saalistaan, joten kala on varmasti tuoretta. Kannattaa muuten käydä aistimassa sataman värikästä ja äänekästä tunnelmaa!
